Tukholman kaupunki perii maksun vanhustenhuoltoon sisältyvistä palveluista, hoidosta ja hoivasta. Maksut määräytyvät sosiaalipalvelulain ja hintaperusmäärään perusteella.
Hallitus määrittelee vuosittain tarkastettavan hintaperusmäärän suuruuden. Vuoden 2026 hintaperusmäärä on 59 200 kruunua.
Voit itse laskea alustavasti maksusi suuruuden.
Myönnetyistä palveluista maksetaan aina korkeintaan enimmäismaksu. Maksu saattaa tulojen suuruuden, asumiskulujen ja määrättyjen muiden kustannusten johdosta sen sijaan olla pienempi.
Tuntimaksu on 272 kruunua. Sitä peritään, jos kotipalvelua maksupäätöksen mukaan on myönnetty enintään kaksi tuntia kuukaudessa, ja se on käyttäjälle edullisempaa.
| Maksuryhmä | Enimmäismaksu, per kuukausi | Myönnettyjen palvelujen laajuus |
|---|---|---|
| 1 | 177 kruunua | Pelkkä turvahälytin tai palvelutalon perusmaksu. |
| 2 | 612 kruunua | 1–4,5 tuntia kotipalvelua ja/tai 17–20,5 tuntia lomituspalvelua kuukaudessa. |
| 3 | 1 115 kruunua | 5–10,5 tuntia kotipalvelua ja/tai 21–26,5 tuntia lomituspalvelua kuukaudessa ja/tai päivätoimintaa 1–2 päivänä viikossa. |
| 4 | 1 485 kruunua | 11–25,5 tuntia kotipalvelua ja/tai 27–41,5 tuntia lomituspalvelua kuukaudessa ja/tai päivätoimintaa 3–4 päivänä viikossa. |
| 5 | 2 052 kruunua | 26–40,5 tuntia kotipalvelua ja/ tai 42–56,5 tuntia lomituspalvelua kuukaudessa ja/tai päivätoimintaa viitenä päivänä viikossa. |
| 6 | 2 329 kruunua | 41–55,5 tuntia kotipalvelua ja/tai 57 tuntia tai enemmän lomituspalvelua kuukaudessa ja/tai päivätoimintaa 6–7 päivänä viikossa. |
| 7 | 2 660 kruunua | Yli 56 tuntia kotipalvelua kuukaudessa. Lyhytaikaishoito sekä hoito- ja hoiva-asuminen, joka sisältää ympärivuorokautisen huolenpidon. |
Maksun suuruuteen vaikuttavat tulot, asumiskustannukset sekä myönnetyt palvelut.
Maksujen suuruuden laskemiseksi kaupunki tarvitsee tulotiedot. Eläkeviraston maksamista tuloista kaupunki saa tiedot Vakuutuskassalta ja pääomatuloista Verovirastolta. Muista mahdollisista tuloista on ilmoitettava itse avuntarpeenkäsittelijältä tai Äldre direkt -palvelusta saatavalla lomakkeella.
Tuloiksi lasketaan eläkkeet ja mahdolliset työnteosta ja elinkeinon harjoittamisesta saatavat tulot, sekä elinkorko- ja pääomatulot. Myös määrätyt verottomat korvaukset ja avustukset katsotaan tuloiksi. Niihin lasketaan esimerkiksi eläkeläisten asuntolisä, erityinen asuntolisä ja vanhusten toimeentulotuki.
Omaisuutta ei katsota tuloiksi.
Jos elät yhdessä aviopuolisosi kanssa, tuloiksesi lasketaan puolet yhteenlasketuista tuloistanne. Avoliiton osapuolten tulot lasketaan kummallekin erikseen.
Huoneistossa asuvan asumiskulut koostuvat vuokrasta tai kuukausimaksusta. Asumiskuluiksi lasketaan myös määrätty osa korkokuluja. Vuokran tai kuukausimaksun lisäksi asumiskustannuksiksi lasketaan mahdolliset asunnon ja veden lämmityskustannukset, muttei kotitaloussähköä.
Omakotitalossa asuvan asumiskustannuksiksi lasketaan määrätty osa korkokuluista, tontin vuokraoikeusmaksu ja kiinteistömaksu. Lämmitys- ja käyttökustannuslaskelmat tehdään Eläkeviraston vakiomäärän mukaan. Asumiskustannukset jaetaan samassa taloudessa asuvien aikuisten lukumäärällä.
Lakisääteisen vähimmäismäärän tarkoituksena on kattaa tavalliset henkilökohtaiset kulut. Niiden määrittelyssä käytetään Kuluttajaviraston kohtuullisiin elinkustannuksiin perustuvia laskelmia.
Yksineläjän vähimmäismäärä on 7 296 kruunua kuukaudessa. Yhdessä asuvien avio- ja avopuolisoiden vähimmäismäärä on 5 953 kruunua kummaltakin kuukaudessa.
Jos kulut ylittävät vähimmäismäärään sisältyvien menojen normaalimäärän, tai jos elinkustannuksia pysyvästi kallistavat menot ovat vähintään 200 kruunua kustannusta kohden kuukaudessa, on mahdollista saada yksilöllistä lisää. Yksilöllinen lisä korottaa vähimmäismäärää ja saattaa sen johdosta vaikuttaa maksun suuruuteen.
Ennen maksun suuruudesta tehtävää päätöstä osa tuloista varataan palvelujen käyttäjälle. Määrää kutsutaan maksuvaraksi. Maksuvara ratkaisee, paljonko on maksettava palveluista, joihin on oikeutettu. Maksua ei peritä, jos maksuvaraa ei ole.
Useammasta, eri maksuryhmään kuuluvasta palvelusta, kuten esimerkiksi kotipalvelusta ja päivätoiminnasta, maksetaan molemmista kalleimman palveluryhmän mukaan.
Yhdessä asuvat avo- ja aviopuolisot maksavat yhteisen maksun molempien osalle tulevista kotipalveluista.
Jos aiemmasta asunnosta ei ehditä hankkiutua eroon hoito- ja hoivakotiin tai palvelutaloon muuton yhteydessä, molemmat asumiskustannukset huomioidaan maksua määritettäessä. Jos taloudellinen tilanne ei kokonaisuudessaan tai osittain salli kaksinkertaisia asumiskustannuksia, hoito- ja hoivakodin tai palvelutalon vuokrasta on mahdollista hakea alennusta enintään kolmen kuukauden luopumisajalle. Molemmissa tapauksissa on pystyttävä todistamaan, että tarkoituksena on luopua aiemmasta asunnosta.
Maksullisia palveluja käyttävä saa erityisen maksupäätöksen, josta on mahdollista valittaa. Päätökseen tyytymätön ottaa yhteyttä kaupunginosahallintoon. Sinulle myönnettyihin palvelutoimiin tehdyt muutokset saattavat vaikuttaa maksun suuruuteen. Olet velvollinen ilmoittamaan tuloihisi ja asumiskuluihisi tulleet muutokset, koska ne voivat vaikuttaa maksun suuruuteen.
Huoneistossa, omakotitalossa tai palvelutalossa asuvalta peritään alla eritellyt voimassa olevat kotipalvelun, turvahälyttimen, päivätoiminnan ja lyhytaikaishoidon maksut.
Turvahälytin maksaa 177 kruunua kuukaudessa kotitaloutta kohti.
Tulot ja saadun tuen määrä vaikuttavat kotipalvelumaksun suuruuteen.
Palvelutalon perusmaksu on 177 kruunua kuukaudessa kotitaloutta kohti. Asunnossa oleva turvahälytin sisältyy maksuun. Kotipalvelua saavan kohdalla perusmaksu sisältyy kotipalvelumaksuun.
Palvelutalon niin kutsutuissa kerrosruokasaleissa tarjottavasta ruoasta peritään enintään 3 616 kruunua kuukaudessa. Palvelutalossa tarjottavasta täydestä ravintomäärästä (letkuruokinta) peritään 3 616 kruunua kuukaudessa, puoliravinnosta 898 kruunua kuukaudessa ja lisäravinteista (täydennysravintojuomat) 362 kruunua kuukaudessa.
Tulot sekä kuukausittain tarjottavan päivätoiminnan kertamäärä vaikuttavat maksun suuruuteen. Päivätoiminnasta perittävän maksun lisäksi toiminnan aikana tarjotuista aterioista maksetaan 65 kruunua päivässä.
Lyhytaikaishoito on tarkoitettu henkilöille, jotka eri syistä tarvitsevat väliaikaista hoito- ja hoivakodissa annettavaa huolenpitoa. Lyhytaikaishoidossa annettavan ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan enimmäismaksu on 2 660 kruunua kuukaudessa. Jos lyhytaikaishoitoa ei tarvita koko kuukauden ajan, hoivamaksua alennetaan lyhytaikaishoidon keston perusteella. Lyhytaikaishoidon aterioista perimä maksu on enintään 119 kruunua vuorokaudessa.
Tuntimaksu on 272 kruunua. Sitä peritään, jos kotipalvelua maksupäätöksen mukaan on myönnetty enintään kaksi tuntia kuukaudessa, ja se on käyttäjälle edullisempaa.
Yhdessä asuvat avo- ja aviopuolisot maksavat yhteisen maksun molempien osalle tulevista kotipalveluista kuten esimerkiksi siivouksesta, pyykinpesusta ja ostoksilla käynnistä.
Hoito- ja hoivakodeissa asuvalta peritään alla eritellyt voimassa olevat maksut.
Hoito- ja hoivakodissa annettavasta ympärivuorokautisesta hoidosta ja hoivasta peritään enintään 2 660 kruunua kuukaudessa. Maksu on tuloperusteinen.
Hoito- ja hoivakodissa asuva maksaa vuokraa huoneestaan tai asunnostaan. Vuokra perustuu asunnon käyttöarvoon. Asukkaalla on oikeus hakea Eläkevirastolta eläkeläisten asuntolisää (BTP). Vuokran suuruus saattaa vaikuttaa hoivamaksuun.
Ateriamaksu on enintään 3 616 kruunua kuukaudessa.
50 kruunua alittavia kuukausimaksuja ei peritä.
Eräille toimintaesteisille annettavasta tuesta ja palvelusta säädetyn lain (LSS) mukaan pysyvästi toimintarajoitteiset eivät maksa hoidosta ja hoivasta. Asumisesta ja aterioista peritään sen sijaan maksua.
Uppdaterad
